Mustaa Valoa
Mä vihaan Koko
Universumia.
Koko Universumi, kaikkine
mustine ja valkoisine
aukkoineen vihaa
mua.
Kuuntelen
Vihaista musaa,
Hilpeily saa
voimaan pahoin.
Kuulen angstirockkia
se auttaa hetkellisesti,
Mä vihaan aivan kaikkea.
Pieniä somia kukkasia,
Tähtiä taivaalla ja kaikkee mikä
tuo valoa.
Kuuntelen mustaa musaa
verhoudun mustaan samettiin.
Huomaako kukaan joskus näen
paremmin silmät kii.
Vihaan valoa, mustaan pimeään
voin piiloutua eikä kukaan erota
mua sieltä.
Voin vapaasti hengittää ja pimeässä näen
paremmin, eikä mun tarvitse
vihata kaikkea.
Maailman Laidalla
Katsot maailman laidalla
meitä.
Tuli leiskuu
sielussasi
Tahdot hypätä.
Sinä istut maailmanlaidalla
sävyt vaihtuneet on mustaan.>
16.08.2007
Laidalla
Laita kaupungin
katuja kulutan.
Piirrän asfalttiin
sydämen.
vesi huuhtoo sen pois.
>
16.08.2007
aidoimmillaan
Ruusunterälehdet ovat kauniita,
silloin kun ne ovat juuri puhjenneet.
Maa tuoksuu parhaimmalle silloin,
kun kesäsade sen on kastellut.
Nauru on vilpittömin silloin, kun
jäätelösi tipahtaa.>
hahaa
tyhjältä tuntuu
mualima muuttuu
äitee suuttuu
kaikki on ennallaan.
mua naurattaa.>
22.07.2006
Kaukana
laskin tunteja,
sekuntteja hetkestä
seuraavaan.
Muistelin suloisia,
suudelmia
pieniä kuvia meistä
kahdesta.
Veit sydämeni pois,
kauas pois.
Se oli sulle vain leikkiä.>
26.06.2006
Huudan
Kävelin aamussa.
Juoksin illassa, sinua etsien.
Yössä huusin, nimeäsi.
Et siltikään tullut
luokseni.>
23.06.2006
Minussa
Hiljalleen lumi sulaa
sisälläni.
Hiljalleen sade lakkaa
sielussani.
Hiljalleen sydämeni sulaa
ikijäästä.
Hiljalleen alan taas rakastaa>
23.06.2006
-Sinä-
Puusta sinut on
veistetty.
Kiveen kuori
taottu.
Hiilestä sielusi
muovattu.
Teräkseen tunteesi
hukutettu
Jäähän silmäsi
upotettu.
Tuleen huulesi
heitetty.
Tuulesta sanasi
temmattu.>
05.06.2006
Joku vei elämän.
Kuolleita lintuja.
kuolleita puita
kuolleita ovat
kaikki.
Metsät eivät
kuhise elämää
Kaupungit autioituneet
tuulessa pölyää.
Tuonpuoleisen kulkija
viimeiset vie
mukanaan.>
05.06.2006
Sumua
Sumuihin hävenee
metsät maat
suuret taistelu
tantereet.
Punaisena taivas
hohtaa.
Verestä maa
kimmeltää.
Viimeinen huuto
tuuleen häviää.
meitä ei enää
kukaan muista.
Hävisimme...>
05.06.2006
Enkelit ei kuole
Tämä tarina alkaa kaukaa, kaukaisesta pikku kaupungista jota kukaan ei enää muista. Siellä asui eräs tyttö, pirun kätyriksi häntä kutsuttiin. Oli elämä ankeaa ja köyhää niin muisteltiin. Joku osasi kertoa oltiin tehty hänestä lauluunkin sävelet, niin tyttö tuo pois sieltä käveli. Kerran hän kysyi ”kuka pelkää kuolemaa, en minä ainakaan.” Se sai kyläläiset säikkymään, jollekin tulee vielä pahasti käymään.
Se sai aikaan suuren kuoleman aallon, poika luuli löytäneensä jo tytön kuolleena. Päädyttiin tutkimuksiin, ja tieteeseen ei se ollut tyttö tuo jota piruksi nyt kutsuttiin. Kylässä haaveiltiin jospa nyt olis pois hän mennyt eikä palaisi koskaan. Silloin juuri kylässä pappi murhattiin, myrkytettyä vettä hälle juotettiin.
Silloin papin poika hyppäsi mielissään kalliolta. Hänen suustaan kuultiin vain ”näen enkelin.” Kylässä huhuttiin tytön joutuvan jo helvettiin, miten tästäkin koskaan selvittiin.
Tyttö saatiin kiinni vuonna 1897 kirkon edustalta näin vanhimmat meille kertovat. Hänet väkisin kirkkoon sisälle vietiin. Alttarin läheisyyteen tuotiin, piru hänestä pois.
Tyttö parka hädissään huusi ”puhu” näin sanotaan. Oli he ylhäältä kuulleet ”tule mennään” utuisena ja hiljaisena kuin kutsuna. Oli kirves osunut tyttöä se viillon teki hänen sydämeensä.
Taivas aukeni, tyttöä tultiin hakemaan, luokse Taivaan Isän asumaan. tyttö lähtiessään muistutti ”Enkelit ei kuole koskaan”.
>4.6.2006
Huomenna
Työllistä on taakkaa
kantaa.
raskasta on iskusta
takaisin antaa.
kyynelten läpi ei
kunnolla nää.
On parempi oottaa
huomiseen>
15.05.2006
Rohkeata
Huudetaan, nauretaan
juostaan kilpaa!
Merenrantaan, kaukaiseen
hiivitään hiljaa.
Syvemmälle metsään,
varovasti astutaan.
Meren kuohuihin,
rohkeasti uskalletaan.
Tähtiin kaukaisiin,
Vauhdilla kiidettään.
Uskalletaan iloita,
pienestäkin.
Uskalletaan olla
onnellisia.>
07.05.2006
Matala lentoa
kuljin kujilla pimeillä,
näin ikkunoita
valoissa himmeissä.
Kimaltelee maa,
vihasta vuodatetusta
verestä.
Inholla katson maassa
olevaa elotonta olentoa.
>
02.05.2006
unohdin
Kuulin lauluja rakkaudesta
vihasta ja vääryydestä.
Näin kirjoituksia pelosta
surusta ja ilosta.
Maistoin ilmassa makeutta
sokerista unelmaa.
Tunsin ympärilläni lämpöä,
tuulista kylmyyttä.
Unohdin et jossain on vielä
hitunen tyhmyyttä.>
21.04.2006
Sinulle
Yllätyitkö kun hiljaa korvaasi
kuiskasin?
Säikähditkö kun hellästi
sinua suukotin.
Ymmärsitkö kun lauluja
sinulle kirjoitin.
Unohditko jo kaiken
mitä sinun vuoksesi
silloin
tein?>
21.04.2006
SynKKyys palaa
tuskaa sisäilläin
se kasvaa taas
huimaavaa vauhtia.
Se repii sisintäin.
Kietoo kahleensa
ympärillein.
Kiristää ja puristaa
mun sieluuni sattuu.
Kädessäin puristaen
pientä voimapalasta
Sen juuret ovat ylhäällä
ulottumattomissani, en yltää voi
en saa ristiin käsiäni.
vaivun synkkään unettomaan
uneen ja toivon pääseväni
pian pois.
>
15.01.2006
Tässä nyt ensimmäinen erä vähän vanhempia. Laitan varmaan lisääkin näitä vanhempia. Jos tahdotte käyttää runoja korteissa tai tervehdyksissä laittakaa copy Dumle niin asia on sillä selvä. Kiitos!
